Käsityksemme maailmasta muodostuu usein netistä löytämämme tiedon perusteella. Kaikki netissä oleva tieto ei kuitenkaan ole totta, vaikka siltä ensi vilkaisulla näyttääkin. Joskus tiedon tarkoitus on johdatella, ärsyttää tai jopa huijata ihmisiä.
Fiksu netinkäyttäjä suhtautuu aina löytämäänsä tietoon kriittisesti eli arvioiden ja punniten. Osaatko sinä arvioida tiedon luotettavuutta? Ryhdy salapoliisiksi ja tee hauska testi!
Tarkista taustat
Onko lehti tai verkkosivu luotettava? Kertooko sivu vain sellaisia uutisia, joista se itse hyötyy tai jotka tukevat vain yhdenlaista maailmankuvaa?
Kuka on jutun tekijä?
Löytyykö jutusta, lehdestä tai verkkosivulta tekijöiden nimet ja yhteystiedot? Ovatko he todellisia ihmisiä?
Tarkista päivämäärä
Milloin juttu on julkaistu? Moni tieto päivittyy ja vanhenee.
Lue koko juttu
Varsinkin verkossa otsikko ei välttämättä kerro koko totuutta. Älä muodosta mielipidettäsi pelkkien otsikoiden perusteella.
Mihin juttu perustuu?
Kerrotaanko jutussa, mistä uutinen on peräisin? Onko tietolähde luotettava ja asiantunteva?
Mitä muut mediat kertovat?
Jos juttu on ristiriidassa sen kanssa, mitä muut luotettavat tietolähteet kertovat, juttu ei välttämättä ole totta.
Liittyvätkö kuvat asiaan?
Valeuutisissa voidaan käyttää ”todisteena” kuvia tai videoita, jotka ovat peräisin ihan toisesta asiayhteydestä.
Tunnista mainonta
Joskus mainokset yritetään saada näyttämään uutisilta. Myös monille vaikuttajille maksetaan tuotteiden esittelemisestä esimerkiksi tubekanavalla.
Lähde: International Federation of Library Associations and Institutions ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti/Mediataitokoulu
